VeikkoPoyhonen Yhdessä eteenpäin!

Onko luottamus suomalaiseen rakentamiseen menetetty?

Suomessa käymme paljon keskustelua rakentamisesta ja sen laadusta. Syitä on useita. 1960 ja 1970 luvuilla rakennetut koulut ovat usein homekouluja. Ne aiheuttavat opettajille ja oppilaille terveyshaittoja ja kunnille raskaita taloudellisia taakkoja. Syyttä ei kysellä, miksi tuolloin rakennettiin kelvotonta laatua. Vahingonkorvauksia syyllisiltä on turha toivoa. Vastuulliset rakentajat ovat häipyneet tuntemattomaan eivätkä ilmoittaudu vastuunkantajiksi. Viime kädessä me kaikki suomalaiset maksamme veroina tätä loputonta laskua.

Myös tänään uudisrakentaminen tuottaa huonoa laatua. Pääkaupunkiseudulla uudet kodit ovat hyvin kalilita. Palkannauttijalle uuden kodin hankinta on koko ihmisiän kattava investointi. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että rakennusliikkeet mitoittavat uuden kodin kestämään enintään 50 vuotta, jonka jälkeen rakennus tulisi purkaa. Lähestymme myös rakentamisessa kertakäyttökulttuuria. Yksityisestä ihmisestä, joka on hankkimassa uutta kotia itselleen, rakentajien voitontavoittelu tuntuu sekä moraalittomalta että vastuuttomalta. Ylättävän paljon ilmenee, että uusissa kodeissa on rakennus virheitä. Vetta tulee heti muuton jälkeen katosta, ikkunoista tai seinistä. Kylpyhuoneista laatat irtoilevat ja vesivahingot ovat mahdollisia. On tapahtunut, että uuteen asuntoon muuttanut perhe joutuu muuttamaan pois rakennusvirheitten vuoksi. Tämä on kohtuutonta ja arvotonta.

Vuosia olen harkinnut uuden kodin ostamista. Jakuvat uutiset rakennusvirheistä kuitenkin pelottavat. Markkinalähtöinen rakentaminen tähtää hyvään taloudelliseen tulokseen, ei niinkään laatuun eikä luetettavuuteen. En halua tulla huijatuksi. Siksi olen päättänyt tyytyä seuraamaan, miten uudisrakentejat markkinoivat kertakäyttötuoteitaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hirsirakentaminen voi edelleen hyvin ja hirsirakennuksissa eivät sisäilmaongelmat ja homeet viihdy.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Käytännössä hirsirakentaminen toimii parhaimin pienrakentamisessa.
Utopia puukerrostaloista Suomessa on harhaa, utopiaa. Ei ole tietoa, eikä taitoa, eikä myöskään kokemusta puukerrostaloista.

Kansantalous paskoo housuun, jos hyväksytään kerrosmuotoisen rakennuksen elinkaareksi 25...50 vuotta. Kuten on jo tapahtumassa.

Kansantaloudellinen tappio on niin valtava, että sotesäästötkin kalpenevat siinä rinnalla.

Ensin pitäisi rempata niiden päät, jotka kouluttavat rakennusammattilaisten opettajia.
Tulevaisuuden säät asettavat haasteita, jotka eivät vielä ole koplautuneet rakentajien ajatusmaailmaan. Ja, prkle kunhatkin kusee vielä kintuille.

Jos mulla olis isot pläägät, niin kerrosrakentaminen pysäytettäisiin just nyt. Suunnittelu ja rakentaminen alkaisi uudelleen, kun uudet lähtöarvot olisivat paketissa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Korjausrakentaminen saattaa olla se suurin homeen ja lahon aiheuttaja? Ihan esimerkkinä omasta asunnostani. Suihkuhuoneen ovi oli muutamissa asunnoissa alkanut rapistumaan. Minulla siinä ei näkynyt mitään pahempaa. Sitten kaikkien taloyhtiön suihkuhuoneiden ovet kosteussuojattiin pintakäsittelyllä. Jopa lähti minunkin oveni hajoamaan. Eli se pintakäsittely muodosti oveen "pussin", josta kosteus ei päässyt haihtumaan.
Nyt muuten siinä on lasiovi, eikä ole kosteusvaurioita näkyvissä.

Risto Koivula

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/01/puoska...

" Puoskaritiedepresidentit ovat rapistaneet teknillisen mekaniikan osaamisenkin Suomessa

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/puo...

Julkaistu 11.1.2018 kirjoittanut Risto Koivula

Puoskaritiedepresidentit ovat rapistaneet teknillisen makaniikan osaamisenkin Suomessa

Minä olen alan miehenä tätä huutanut kurkku putkella noin 30 vuotta, mutta mua ei ole uskottu.

Tällaiset nokkahiiret ja nilkit ovat itse ajaneet tieteen alas itselleen tehtävän (ilmais)täsmäpalve- lun hyväksi, ja nyt he rutisevat huijaamilleen patatyhmille ja tietämättömille, hyväuskoisille poliitikoille. Ja uhkailevat tutkijoita, jotka heistä ovat jotenkin riippuvaisia.

https://i2.wp.com/images.cdn.yle.fi/image/upload//...

Stig Gustavson

Vääntäkööt sitten tse ”kilpailukykyiset teknilliset mekaniikkansa”, mitä tarvitsevat…

Tiedettä ei voi yhtä aikaa tappaa ja lypsää eikä edes syödä.

https://yle.fi/uutiset/3-9990976

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä

– ”Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta”

Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä pelätään, että yhtä Suomen vienti- teollisuuden tukijalkaa, teknillisen mekaniikan osaamista, ollaan ajamassa alas. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää kotimaisia huippuosaajia.

11.1.2018 klo 12:08päivitetty 11.1.2018 klo 16:02

Merkittävä osa Suomen viennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen. Noin puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on koneensuunnittelu ja lujuuslaskenta, kuten esimerkiksi moottorit, paperikoneet ja voimalaitokset.

Nyt alan vientiteollisuuden keskeiset toimijat ja muut teknillistä mekaniikkaa tarvitsevat tahot haluavat kiinnittää yliopistojen ja valtiovallan huomiota tilanteeseen.

- Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen.

- Kone- ja tuotantotekniikan professoreiden määrä on puolittunut koko maassa tällä vuosikymmenellä.

- Konetekniikan, materiaalitekniikan ja teräksen tutkimusten taso ja opiskelijamäärät eivät ole enää moneen vuoteen vastanneet siihen kysyntään, mitä Suomen teollisuudella on
.
- Teollisuudella on vaikeuksia rekrytoida suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia.

- Suurin osa teknillisen mekaanikan tehtäviin hakevista on jo vuosia tullut ulko-mailta. Kaiikkin tehtäviin ei ole kuitenkaan järkevää, eikä aina mahdollistakaan palkata ulkomaista asiantuntijaa.

Hyvinvoinnin perusta uhattuna

Testausta, arviointia ja sertifiointia tekevän sitoutumattoman tarkastusyhtiö DEKRA Industrial Oy:n toimitusjohtaja Matti Andersson tarkastelee teknillisen mekaniikan alasajoa aitiopaikalta.

Hän on huolestunut teknillisen mekaniikan professuurien ja koko alan koulutuksen alasajon vaikutuksesta vientiteollisuuteen.

Esimerkiksi värähtelyille altistuvat osat saattavat tulla ennenaikaisesti elinkaarensa päähän, koska tällöin materiaali usein väsyy nopeammin.

– Vientiteollisuus on meidän hyvinvointimme perusta. Osaava koulutettu henkilökunta luo peruspilarin suomalaisten yritysten kilpailukyvylle ja on äärimmäisen tärkeää pitää kilpailukyvystä huolta.

Tilanne on uhkaava esimerkiksi liikevaihdoltaan Suomen kymmenenneksi suurimman yrityksen, Wärtsilän, kiskokalustoja toimittavan Transtechin, Ilmavoimien ja ydinvoimateollisuuden näkökulmasta.
Teknillinen mekaniikka pähkinänkuoressa

Teknillinen mekaniikka luo perustan kone- ja laiterakennuksen sekä rakennesuunnittelun tuotekehitykselle.

Puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on teknillinen mekaniikka.

Alan osaamisen romahtaminen suomalaisissa yliopistoissa alkaa näkyä yritysten rekrytointivaikeuksina.

Teknillisen mekaniikan avulla laitteen toiminta voidaan ymmärtää syvällisesti, pystytään ratkaisemaan sen vikatilat ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet.

Yksinkertaisimmillaan teknillisen mekaniikan asiantuntija antaa arvion koneen vaurioitumisen todennäköisyydestä suunnitellulle elinkaarelle.

(RK: Tuo ei todellakaan ole kyllä teknillisen mekaniikan yksinkertsisimpia tehtäviä…)
Kilpailijamaat toimivat toisin

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Anssi Laukkanen muotoilee teknillisen mekaniikan ahdingon syyksi suomalaisen tiedemaailman nykyisen lyhytjänteisyyden. Tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu ei ole muodikasta.

– Suomessa ei ymmärretä, että kansainvälinen kilpailukyky tulee vain ajan kanssa tehtävällä kovalla työllä. Kilpailijamaissa kuten Ruotsissa,Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tämä nähdään selvästi. Niissä teknilliseen mekaniikkaan panostetaan.

Tampereen teknillisen yliopiston teknillisen mekaniikan professori Reijo Kouhian mukaan alan tila on Suomessa aivan erilainen kuin lähimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa. Siellä pelkäs- tään Tukholmassa sijaitsevassa Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH) on mekaniikan professoreita enemmän kuin meillä koko maassa. Varovaisestikin arvioiden Ruotsissa on alalla viisinkertainen tekijämäärä.

– Kvartaaliajattelu on uinut sisään suomalaisiin yliopistoihin. Strategisen suunnittelun toivoisi kuitenkin olevan pitkäjänteisempää.

Alalle kouluttautuminen vie pitkään, eikä muuta tietä ei ole. Jonkinlaiselle kansainväliselle tasolle pääseminen teknillisen mekaniikan osaamisessa edellyttää VTT:n tutkijan Anssi Laukkasen mukaan 10–20 vuoden työtä. Suomessa tätä ei tiedosteta.

– Jos meillä ei ole teknillisen mekaniikan osaajia, olemme erittäin huonossa kilpailuasemassa.

...
Mistä on kyse?

Risto Koivula

TÄmä ei ole pelkästään Suomen ilmio, vaan KOKO EU:N, joka on romahduttanut rakentamisen tasoa alusta alkaen tuhotessaan ylipäätään tiedettä:

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2595...

" Pääministeri Salvini syyllistää EU:ta Genovan siltaturmasta

... "

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2596...

" Riccardo Morandi ei ollut ainoa "eurotieteellinen" siltaguru...

... "
Euroopan Haistapaskantiedeunioni (EhptU) luulee, että tieteellisiä faktoja ei sitten muka keksitä missään muualla ollenkaan, kun se ensin estää niiden löytämisen, ja vaikka julkaisemisen täällä...

Se on aivan absoluuttinen harhaluulo, ja pelkkää "omiin" muroihin kusemista!

Pekka Iiskonmaki

''Onko luottamus suomalaiseen rakentamiseen menetetty?''

On ja tuskin parannusta on odotettavissa.

Alan ammattilaisena voin sanoa, että rakentamisen heikko laatu ei johdu rakentajista.

Se johtuu rakennuttajista, kaavoitusmonopolista ja julkisen puolen valvonnan heikosta ja flegmaattisesta tasosta.

Rakentamisen julma verotus ei myöskään laatua paranna.

Jo projektin kuvat saadessani tiedän siitä tulevan susi. Mitään ei ole tehtävissä. Kuvia pitää noudattaa.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

Olen Pekka kanssasi aivan samaa mieltä.

Mitä hemmettiä me tehdään millään rakennusvalvojilla kun periaatteessa heillä ei ole juurikaan mitään vastuuta.
Takastukset tehdään usein todellakin flegmaattisesti mutta ei aina. On myöskin toinen puoli.
Yhdessä ok-talo projektissa ei lopputarakastuksessa tullut leimaa papereihin kun kattotuolien ristikoista puutui yksi naula.

Pekka Iiskonmaki

''Yhdessä ok-talo projektissa ei lopputarakastuksessa tullut leimaa papereihin kun kattotuolien ristikoista puutui yksi naula.''

Tuohon se ammattitaito tarkastajalla riittää.

Kun rakennetaan esim. koulua ja kerron betonisatsien lujuudet ja ominaisuudet kohteineen niin he ovat ulalla.

Raudoituksen tiedot rajoittuvat anturan 2x10mm/12mm, kaikki muu menee jo liian vaikeaksi ymmärtää.

Kävelevät korvat luimuissa ja eivät ymmärrä yhtään mitään, mitä tehdään.

On turha pyytää kuviin tai detaljeihin muutoksia, koska eivät ota vastuuta mistään.

Minä annan ohjeet rakentaa määräysten ja kuvien mukaan, vaikka tiedän sutta tulevan.

Muuten olen raastuvassa vastaamassa määräysten rikkomisesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset